Kello 19 ja kello 19:46

Väsymyksen saapuessa
raskaan iltapäivän luomen...
meillä ei ole aikaa syyttää enää itseämme
(syytämme aikaa)
leuto helteen ilmavirta pyyhkii päämme yli
ja painaa meidät leikattuun puistoruohoon.

ja kaikki
alkaa olla
hyvin

tuomiokirkon viisarit vääntyvät sulaksi kuumuudessa
läähätät, vanhusraukka
vaikka makaat tehtävää vailla

yleensä näinä harmonisina hetkinä
tuulikello tekisi vieraiden virkaa
leikkaisit 50-luvun paperinukkeja
ja häivyt
kuistilta katsomaan
kypsiä kurpitsoja takapihan penkissä.

Kaikki alkaa olla hyvin, sekunnit taipuvat tunneiksi
ja laskevan auringon säteet
muuttuvat hiljalleen nousevan auringon varjoiksi

Joku paijaa pääsi tyynyyn - se on uni
karhu vie viime mustikat - sekin on uni
linja-auto on muuttunut sireenikkääksi
ja lapsenlapsi tulee keskiyöllä - se ei ole uni
kaikki alkaa olla hyvin
sekunnit taipuvat säteiksi ja auringon varjo
tunneiksi tuollapuolen

---

masennukseni on käynyt ihan mahdottomaksi...
mustaksi sormenjäljeksi rikospaikalla jossa en varmasti ollut
mutta jossa minut aivan varmasti
silminnäkijöiden mukaan
on nähty hautovan jonkun murhaa

---

totisesti, vanha kahvinkeittimeni vetelee viimeisiään
tarjoilemalla minulle entistä parempaa juomaa
olen tovin etsinyt sille seuraajaa ja aivan
kuin se olisi tajunnut sen
eihän toisaalta kukaan ole huuhdellut sen suodatinsuppiloa
tai pessyt pitkään aikaan sen pannua kirkkaaksi
eilen pyyhin mustaan pinttyneet pölyt pois
koska veljeni oli tulossa kylään
- tarttisin kyl armeijassa kahvinkeitintä, anna se mulle jos haluut päästä eroon

kahvinkeitin kuuli sen, loukkaantui ja säikähti
vain kuolleen ruumiini yli
menen homehtuvaan sotilaskasarmiin.

Kahvi oli tänäkin aamuna erinomaista
en tiedä, mitä tehdä.