13.29 ja 13.58

minä alan
kun kaupunki alkaa ---
en sen vikuroivista naistenkuntosaleista
en kliimaksiin kohoavista markkinarakennelmista

mutta ehkä hyvin pienistä
puistoesplanadeista ja metsän-
reuhkoista
jotka varjostavat moderneja
kirjastolaitoksia

Välttelen Rautatientoria. Huonolla menestyksellä.
Olen aivan liian nössö antaakseni romaneille pennejä
liian keskustalainen, siis
ja liian keskustassa

kaipaan metsäiseen lähiööni Maunulaan
minne hullu kaupunkisuunnittelija kaavailee aurinkokennoja
ja muuta hippipaskaa.

Tähän on tultu: olisipa Helsinki saastainen ja synkkä
täynnä roskaväkeä ja pikkurikollisia

niin että minä voisin sitten, vain minä
sitä viherlepakkomiehenä kaitsea, leikata ja hoitaa.
---

Voiko kuluttaja luottaa ruokaan?
Entä viljelyyn? Voiko kuluttaja luottaa sääennusteisiin,
uutisiin, urheilutuloksiin tai facebookkiin? Voiko kuluttaja luottaa
asumiseensa, vuokranantajaansa? Entä poliisiin? Vanhempiinsa?
Voinko kuluttajana luottaa poliitikkoihin? Maailmanpankkiin?
Mafiaan? Jumalaan? Voinko luottaa Jeesukseen Kristukseen ja
Iankaikkiseen elämään? Voiko lapseni luottaa rippipappiin?
Lähimmäisenrakkauteen? Hedelmällisyyteen? Hedelmällisyyden hoitoihin
tai ehkäisyyn? Kirjoihin? Voiko kuluttaja luottaa huumeisiin,
että ne varmasti potkivat? Uusiin italialaisiin juniin? Saksalaisiin tuontiautoihin?
Passiin? Sosiaaliturvatunnukseen? Lääketieteeseen, lääkäriin?
Varmaan kuolemaan? Toiseen ihmiseen?
Voiko kuluttaja luottaa mediaan, pomoonsa, firmaansa tai siihen,
että YT-neuvottelut sujuvat kuluttajan osalta myönteisessä hengessä?
Voiko kuluttaja luottaa julkkiksiin, dieetteihin, keskusteluohjelmiin, Oprahiin? Obamaan
tai Tarjaan? Terveyteensä, mielenterveyteensä, eläkkeeseensä, tulevaisuuteensa? Terapeuttiinsa?
Juomaveteensä? Resepteihinsä? Laihdutuksen kannattavuuteen, opiskelun kannattavuuteen tai
työnteon jatkamisen kannattavuuteen? Omaan hulluuteensa? Mahdollisiin sivupersooniinsa?
Oppimaansa, lukemaansa tai unohtamaansa? Voiko kuluttaja luottaa sairauksiinsa?
Vaistoihinsa? Voiko kuluttaja luottaa silmiinsä? Voiko kuluttaja luottaa sydämenääneensä? Vapauteensa, objektiivisuuteensa, luotettavuuteensa? Niin, voiko kuluttaja luottaa itseensä?

Voiko kuluttaja luottaa geeniruokaan? Kuinka saan lihaksia, jos en syö lihaa?
Onko kasvissyönti sittenkään eettisempää? Onko guruni tullut hulluksi pistaasipähkinöistä?
Lihonko liiaksi hilareista? Voiko vauva olla vegaani ennen syntymäänsä? Onko soija rikos peltotilaa kohtaan?
Pissattaako vihreä tee? Onko Liptonkin riistotuote? Entä jos en syö ollenkaan ruokaa? Vaikuttaako ruokavalioni ruskettumiseeni? Olenko jo liian lihava? Voiko mikään mennä vikaan? Entäs laktoosi-intolerantikot,
miten he pärjäävät nyt ilman vatsavaivojaan? Voiko aurinkoenergialla elää? Entäs jos saa D-vitamiininien yliannostuksen ja kuolee?

---

Hyvä Aura Kanerva

Pohdiskelusi ovat perusteltuja, aiheellisia ja ajankohtaisia. Olet juuri kasvanut irti murrosiästäsi ja omalle maailmankuvallesi - jopa ideologiallesi - on tullut vankka pohja. Mutta ettet vain olisi jo suosikkiongelmiesi vanki? Ettet jo luottaisi niin vähän ruokatavaraan, että luotat sen epäluotettavuuteen enemmän kuin mihinkään luottamisen arvoiseen? Ettet jo parhaillaan kuluttaisi ainoita rahojasi raakaruokaan ja kurpitsansiemeniisi niin, että sinusta on tullut ajatuksesi orja? Viittaa mieluummin kintaalla koko asialle ja ohita se tyynesti. Valitse aihe, jota rakastat, et sen petoksen vuoksi, vaan sen todellisen olemuksen ja luotettavuuden vuoksi.
Omassa iässäsi on helppoa tulla johdatetuksi, vaiennetuksi, hurmatuksi, lykätyksi ja manipuloiduksi. Varo siis vaaraa. Jokaisen aatteen edessä on siltana kuitenkin ihminen. Joten ensisijaisesti sinun on tarkastettava ihmisten motiivit ja luotettavuus.
Lapsilla on karkinhimo, koska he tarvitsevat kasvuunsa hiilihydraatteja ja sokereita. Sinulla on todennäköisesti seksinhimo, koska olet hedelmällisessä iässä. Näin luotat vaistoihisi. Kehosi kertoo sinulle itse, mitä sinun tulee tekemän ja mihin sinun luottaa pitämän. Ole hiljaa. Mietiskele. Kuuntele intuitiotasi. Seikkaile valtiossamme kuin näkymättömiin housuihin ja paitaan sonnustautunut pikku samurai tai herkkä Robin Hood. Jousi viritettynä, valmiina ampumaan ensimmäisen krishnamunkin pään mäsäksi kuin William Tell omenan.

- Vastaaja on teoreetikko ja Voiko mihinkään enää luottaa -kirjan kirjoittaja.