(Nyhräämistä omassa räkälammikossa. Simssien pissattamista ja syöttämistä. Omien laskujen seuraamista kun ne kasvaa ISOIKSI. Painajaisia.
En siedä elokuvia... itken kuitenkin aina. Katsoimme Juhon kanssa eilen Moodyssonin uusimman, Mammutin... melkoista draamankaaren orjallista noudattamista. Että alussa kaikki menee hyvin mutta katsojaa pidetään odottavaisina ja valppaina murtumistilanteita varten.
Ja lopussa kaikki kieriskelevät tahoillaan julmissa ongelmissa. Kenellekään ei voi käydä ihan helvetin hyvin. Joillekin kuuluu maksimissaan ihan hyvää, se kuvaa sellaista elämän raadollisuutta ja sitä, että aika tai viimeistään Jeesus tekee kaiken hyväksi. Sosiaalipornoa.
Lilja 4 -ever oli siitä hieno elokuva, että se on loppuun asti selkeän surullinen. Nautin jotenkin myös siitä ajatuksesta, että jopa skeptikot joutuvat toivomaan huoran pääsevän lopussa taivaaseen. Mutta no, näiden pohjalta runouteen: )
Kuukauden otanta:
Kun menen apteekkiin ostamaan kuukauden reseptillä rauhoittavia ja masennuslääkkeitä,
joilla voisi helposti tainnuttaa ryhmän kiusaantuneita emakkoja
laitan sienihatun päähäni ja kengät vääriin jalkoihin
ja koitan kaivaa nenää
mitä huomiotaherättävimmin.
Sellaisissa hetkissä on nimittäin taikansa:
esittää itseään tutut roolivaatteet päällä.
Käyn kaupunkia
Kallioon.
Liikennevalot, metrokylttien kajo ja baaritiskien vanhat joulukortit
tyydyttävät lämmönkaipuista aikuista
vegaanit ja snägärit
tarjoavat suolaista nälkää
ja aina niin leppoisa kulmapöydän nelikymppinen
ei olekaan ollut merimies, kuten väittää, vaan isäsi
jatkat Sörkkaan, hapuilet juuri oikealla aukiolla
povaria, missä stiletti tekee sydämesi virkaa.
Kun aamu kiipeää selän takaa ja Brahenkentän pölyt ovat vain uinujan muisto
Punavuoressa onnistuneet synnyttäjät käyskentelevät jo kivat vaatteet päällään
työntävät kivoissa rattaissaan kivoja ja onnistuneita lapsiaan
Kuinka minä en onnistunut tässä?
Heillä on myös
tosi kiva tukka
kiva koulutus, kiva palkka
ja oikein kiva koti Annankadun kulmassa
Kutsuisin sut kyllä mun kivan graafikkomiehen kivalle studiolle
ja raikkaalle brunssille mutta
sä näytät vähän epäfreessiltä, ootko sä sairas?
Koti Maunulassa.
Pahojen ulkkareiden ja pahojen suomujen
hyvien ulkkiksien ja hyvien suomiksien
lähiöleikkikoulu, tanner.
Idyllisen ja kuplivan puutalo-Pirkkolan keskellä
asustaa hometta ja mätää kukkiva valkoinen Ostari...
Ostarin silmät ovat jo sammuneet mutta
laulu kyllä raikaa sen kapakoista.
Happiradio soittaa kiellettyyn rakkauteen kannustavan iskelmän
seinillä hiipivät ukot ja akat on taltutettava
kourallisella keltaisia buranoita
Ja kun rauha viimein saapuu kaupunkiin
on ikkunalautojen perinteiset orkideat
kasvattaneet huomaamattamme kookkaita lehtisilmuja
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
I loved the Käännös in google kääntäjä:
VastaaPoista"...you look a bit epäfreessiltä, ootko you sick?
and:
Home Maunula.
Ulkkareiden evil and evil scales
ulkkiksien good and good suomiksien
suburban school play, Tanner.
Picturesque wooden houses and bubbling in the middle of Brit-
living with mold and rot blooming white mall ...
Mall eyes are already exhausted, but
yes singing rhythms of its pubs.
Radio oxygen forbidden love to play the incentive pop
walls creeping intakes and varnishes is to curb the
a handful of yellow Burano
And when peace finally comes to town
is the window sills of traditional orchids
increased unnoticed with bulky buds"
Tiedän että tämän ovat tehneet jo tuhannet runoilijat, mutta minä vasta ensimmäistä kertaa joten hykertelen lopulta suomi känöksele englanista:
VastaaPoistaNe ovat myös
really nice hiukset
kiva koulutus, mukava palkka
ja erittäin mukava koti Annan kulma
SUT kyllä kutsuisin mieheni mukava graafinen studio kivalle
ja brunssi, mutta raikkaalle
Näytät vähän epäfreessiltä, ootko sinä sairas?
Etusivu Maunula.
Ulkkareiden pahaa ja paha vaa'at
ulkkiksien hyvä ja hyvä suomiksien
esikaupunki koulun pelata, Tanner.
Kuvankauniista puutaloja ja kuplivat keskellä Brit-
elävät multaa ja mätää kukkiva valkoinen mall ...
Mall silmät ovat jo käytetty, mutta
kyllä laulu rytmin sen pubeja.
Radio happea kielletty pelaamista kannustin pop
seinät hiipivät saannin ja lakat on hillitä
kourallinen keltainen Burano
Minua viehättää tämä repaleinen ja runsaan ilmaisun arkisuuden kohtaaminen, jossa mellerimäisyys kohtaa beatin kiihkeyden. Sellaista naisrunoilijaa meillä ei vielä olekaan.
VastaaPoistaKiitos Kristian, mutta puhuthan nyt alkuperäisestä runostani, puhuthan. :) :) :)
VastaaPoista