Veli, älä ota häntä enää tänne

älä yöaikaan jolloin hän varastelee haarukoita nälkäänsä
ja on sytytettävä valot ja pestävä pieni säikähtänyt virhe.

Veli, kodittomalla ei ole kotia, ei kaduttomalla katua
ei hän ole niin kuin sinä tai te

Veli, hän syntyi pimeimpään aikaan vuorokaudesta
huusi huolto-aseman takana,
tyhjässä bensiiniastiassa,

siitä asti hän on palellut ja varjellut itseään valolta
siitä asti hän on ollut villi ja ahnas,

ei eläin, vain houkuteltu
ei hän lämpöä tarvitse

vaan lääkärin, juotteen ja suonen
tai taivaan tai paksun tammen johon voi painaa päänsä ja väsyä

veli, älä avaa edes ikkunaa
olen niin monta kertaa tappanut
unohtaen kuolla