City of Shit
no olihan se hullua katsella kun kuu sukelsi Telluksen pintaan
miljoonien kilometrien aalto
pyyhki pallomme mantereet maton alle
kosketusnäytön toistossa Suomi
tuo viheliäinen kitukurkkuinen kotimaani
nousi hetkessä stratosfääriin ja repesi tomuksi
Paikalle jääneet kokivat melkoisen hyökytyksen
toisin sanoen pelkkää vetovoimaaaaaaaaa
ja leijuvat nyt jäisinä kappaleina asteroidien kutiteltavina
lopulta liha muuttuu maaksi ja maa kiveksi
näinkö syntyivät vieraiden galaxien kuutamot?
Joukko jäisiä yhdisteitä sieluista ja verestä
povitaskujen piilotetuista vittuilevista paperitolloista
viimeisistä koosteista
rakkauselämästä
uhmaavista lompakoista joiden setelit uskovat nousukäyrään
Olet aivan hiessä. Poikaparka. Puristat tyynyä ja vihreät silmäsi heijastavat toistuvaa mantraa:
yhä räjähtelevä maapallon sisus, kaasupallon hikka.
Voi voi. Aluksessa on bensaa ehkä viimeisen parittelun verran mutta sinusta ei saa tolkkua
sikiset hikeä, shokkipoika.
Anna avaruuden tulla. Ravistella. Anna avaruuden paimentaa. Anna itkun tulla.
Paijata päätä. Päästää pahasta. Sylkäise sitä. Purista pernaa. Revi se. Sytytä savuke.
Kun Luna lähestyi, en epäröinyt matkaseurasta
veljeni kurottavat kädet ja petoksen taju
olivat melkein liikaa mutta
luulen jo ajan pysähtyneen, joten meillä on virtaa vuosiksi ja seuraa tuhansiksi;
veljeäni sentään löin appelsiiniveitsellä joo viiden vuoden jälkeen.
HYVÄSTI MAAPALLO
olen rakkaani kanssa!
HYVÄSTI MAAPALLO
pikkuinen paska, jääkaappikirjainten
kokoinen rako
HYVÄSTI MAAPALLO
JÄäää hyvässti ...
keskiviikko 6. lokakuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti