sun runokokoelman nimi vois olla Mun teoreettiset mahdollisuudet formulakuljettajan inkarnaationa.
koen muutenkin vahvasti, että näissä papereissa on se mitä sun pitää tehdä ja työstää, että näissä on SÄ. en haluu siis rajottaa mitenkään tai sanella varmaa asiaintilaa, mutta sellanen fiilis tulee.
Sinällään tän kuuleminen on tosi lohdutonta koska kuten nykypäivästä tietää, pystyn aidoimmin irroittelemaan vain formuloilla. Haluaisin kuitenkin olla monitasoinen Eeva-Liisa Manner enkä mikään itseni toistaja. On totta, että Mika Häkkinen on edelleen mulle suurin esikuva (tän lausuminen ei enää naurata) ja teenkin hänestä parhaillaan kokoillan näytelmää. Se näytelmä kulminoituu tohon Auraan, joka katsoo televisiota itkien.
Mutta siis, en haluaisi jämähtää tähän, koska tunnen kuitenkin vetovoimaa runoilijan elämää kohtaan. Toivoisin olevani muissakin asioissa parhaimmillani ja aidoimmillan. Kiitos kuitenkin lämmittävästä kommentista. :)
joo hei, kyllä sä kaikessa ilmaisussasi olet ihan oma aurasi, en lainkaan tarkoittanut sillä. :)
MUTTA. jotenkin tuo formula-/mikahäkkisinnostus tuntuu vain kiteyttävän erityisen hyvin jotain siitä auruudesta, joka on muutenkin tekemisissäsi aina läsnä. en siis tarkoita, että sinun on pakko kirjoittaa vaan formuloista, vaan ehkä pikemminkin juuri miettiä, MIKSI juuri se juttu toimii niin hyvin.
MINUNHAN mielestäni se toimii siksi niin hyvin, että se ikään kuin tuo esiin sen, mikä sinussa on erityistä: reilulla otteella ilmaistu intohimo vähän erikoiseen ja yllättävään kohteeseen.
eli kun sanon että jatka formulameininkiä, se ei tarkoita että sinun pitää jatkaa formulameininkiä, vaan miettiä mikä siitä meiningistä tekee pohjimmiltaan niin siistiä ja sitten jatkaa SIITÄ.
jos on sekavaa ja tyhmää niin sori, mutta kyllä mulla ihan fiksu ajatus uskoakseni siellä jossain on. :D
huippua.
VastaaPoistasun runokokoelman nimi vois olla Mun teoreettiset mahdollisuudet formulakuljettajan inkarnaationa.
koen muutenkin vahvasti, että näissä papereissa on se mitä sun pitää tehdä ja työstää, että näissä on SÄ. en haluu siis rajottaa mitenkään tai sanella varmaa asiaintilaa, mutta sellanen fiilis tulee.
Sinällään tän kuuleminen on tosi lohdutonta koska kuten nykypäivästä tietää, pystyn aidoimmin irroittelemaan vain formuloilla. Haluaisin kuitenkin olla monitasoinen Eeva-Liisa Manner enkä mikään itseni toistaja. On totta, että Mika Häkkinen on edelleen mulle suurin esikuva (tän lausuminen ei enää naurata) ja teenkin hänestä parhaillaan kokoillan näytelmää. Se näytelmä kulminoituu tohon Auraan, joka katsoo televisiota itkien.
VastaaPoistaMutta siis, en haluaisi jämähtää tähän, koska tunnen kuitenkin vetovoimaa runoilijan elämää kohtaan. Toivoisin olevani muissakin asioissa parhaimmillani ja aidoimmillan. Kiitos kuitenkin lämmittävästä kommentista. :)
joo hei, kyllä sä kaikessa ilmaisussasi olet ihan oma aurasi, en lainkaan tarkoittanut sillä. :)
VastaaPoistaMUTTA. jotenkin tuo formula-/mikahäkkisinnostus tuntuu vain kiteyttävän erityisen hyvin jotain siitä auruudesta, joka on muutenkin tekemisissäsi aina läsnä. en siis tarkoita, että sinun on pakko kirjoittaa vaan formuloista, vaan ehkä pikemminkin juuri miettiä, MIKSI juuri se juttu toimii niin hyvin.
MINUNHAN mielestäni se toimii siksi niin hyvin, että se ikään kuin tuo esiin sen, mikä sinussa on erityistä: reilulla otteella ilmaistu intohimo vähän erikoiseen ja yllättävään kohteeseen.
eli kun sanon että jatka formulameininkiä, se ei tarkoita että sinun pitää jatkaa formulameininkiä, vaan miettiä mikä siitä meiningistä tekee pohjimmiltaan niin siistiä ja sitten jatkaa SIITÄ.
jos on sekavaa ja tyhmää niin sori, mutta kyllä mulla ihan fiksu ajatus uskoakseni siellä jossain on. :D
Voi kiitos Erkka, oot ihan mahtava <3
VastaaPoista