Onnittelupuhe 80-vuotiaalle itselleni

Noh, Aura! Ehdit sitten kuolla kupsahtaa ennen kuin sain tämän juhlapuheen sinulle kirjoitettua. Olihan se arvattavissa; kuten lääkäri sanoi, ihmisellä on kolmentyyppistä ruoansulatusbakteeria. Sinulta puuttui ne kaikki.
Kuolemasi oli yhtä irvokas kuin Rimbaudin joka menehtyi maidosta saatuun tulehdukseen jolla hän yritti hoitaa pahaantunutta ummetustaan. Sinulla oli sentään jalat jäljellä, molemmat molemmilla puolilla, toisin kuin Rimbaudilla. Onneksi kiinnyit siihen 2000-luvun joogamuotiin. Vaikka eihän sinun agendasi ollut koskaan pysyä hengissä vaan elää.

Anna anteeksi etten suojellut sinua niiltä kaikilta ihmissuhteilta joihin sinut villitsin. Anna anteeksi erityisesti eroista: olisit pitänyt sen Juhon, se oli kerta kaikkiaan niin ihana herrasmies.

Palaan aina siihen kuvaan, mihin olit tuoreeltaan hankkinut sen kivan perhostatuoinnin ja vilautat viehkeästi rintaasi. Olit jo 18-vuotiaana valmis ymmärtämään elämäsi, kuolemasi ja kohtalosi. Sekoboltsi perhonen lentelemässä kukasta kukkaan, duunista toiseen ja koulusta pihalle ja takaisin.

levoton/kirkas/levoton

Urasi, - saanen nauraa - siivooja, siivooja, noita. Ulkonäkösi: pitkä äänekäs moukka, tuoksusi: viiniin vivahtava röyhy. Ja ne monet virheesi, laiskuutesi, silmitön ahdistuksesi, ahneutesi ja ystäväsi, joita käytit joskus tikapuina ylöspäin aurinkoon, lapsettomuutesi jonka peitit sairauteen, silti - silti, rakastan sinua niin.
Nyt on häpeä loppu, anna itkun tulla sinä oman elämäsi tyttärentytär, saareen kaivannut stadilainen, isäsi poimima lemmikki joka kukkii ja kukkii. Rypistynyt sinkku, sauvakävelyn liian myöhään hoksannut vanhus, et koskaan varoissasi, ota nämä korusanat.

*

Lennä lennä perhonen ison kiven juureen! Istahda hautakivellesi jonka saatana on jo maahan polkaissut. Hällä väliä, oli sullakin melodic death metal-nuoruus ja raitahanskat.
Nyt poljen vielä Berliinin kodillemme ennen kuin jätän sinut tänne rauhaan. Niin, luojan kiitos, pääsimme viimein muuttamaan tänne unelmiemme kaupunkiin. Talomme molemmat ikkunat on nyt villiviini peittänyt. Sait nimesi kirjailija Aura Koiviston kirjan Villiviinirunoilija mukaan, nyt olet täyttänyt paikkasi, hypännyt kuumaan elämänjokeen ja noussut.

PS. Se mäkihyppääjänä varsin kehnosti menestynyt isoisäsi, jota haukuttiin aina radion kisastudiossa silloin kun radio vielä oli, hyppäsi perkele telemarkit talon katolta, niin innoissaan hän oli tulostasi taivaaseen. Saat luvan signeerata härskiä runokirjaasi varsin monelle täällä.