Puhetta myrskylle,
joka on jo ohittanut kaupungin ja on nyt palaamassa nöyränä merelle
Kello kolme
ulkomaan aikaa
sinä, minä, lasagne.
Ei kissaa kotiinpaluukadulla.
Väsynyt lukko ovessa
hauraat mekanismit vatsalaukkua vasten
se oli varmaan unta
että Lisbeth käy hedelmöityshoidossa
hankkiakseen yksikseen perheen?
Se ei ollut unta
että Lisbeth
sulki käteensä sinun miehesi käden
heikkoutta...
siitä nyt on jo aikaa.
Siitä nyt on jo aikaa
anna se virvoitusjuoma minulle
niin roiskutan sen teidän akkojen päälle.
---
Minä yritän sovitella. Sinä saat rähjätä
syy on aina minun
(et hymyile niin kuin hän
kaduttaa kun en koskaan kiittänyt häntä hymyilemisestä)
en tietenkään muistele häntä
ei tuo ollut minun ajatuskuplani.
Et ole mikään temppukoira. Et sormia napsauttamalla
laskeudu lattialle
Ei, sinä jäät huutamaan niin kuin i
ja kaikki on yhtä rakastettavaa sekasortoa.
---
Sinun ei pitäisi käyttää pilkkuja runoissasi
puhelevat naiset olohuoneessani
tarjoilen heille teetä ja chipsejä
tänään en ole hullulla tuulella
tänään on hyvä päivä
tänään en kirjoita
---
rakkauksien välissä
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti