lauantai 23. helmikuuta 2013

Turhuuksien lampi

-- mutta ihana meri on vaarallisin nähdä,
se herättää tulevien seikkailujen janon:
mitä on tapahtunut sadussa, on tapahtuva
                                            minullekin.

- Edith Södergran, Levottomia unia, Ihmeellinen meri



23. helmikuuta
paperit levällään
löydyt niistä
en usko niihin.




Jos tämä olisi viimeinen runoni
olisi helppo lopettaa näihin lauseisiin
en myöhemmin näkisi tai tietäisi
mitä tuskaa olen riveillä kannatellut
miten etäinen oli se hei
tai missä olin;       paperisilppua kaikkialla

jos tämä olisi minun viimeinen runoni

en kertoisi hävinneeni
kertoisin kunnioittavani yritystä
ja elämää; ehdottomasti elämää



en sanoisi kritiikin huolettaneen
en kuiskaisi sen painaneen
syvälle rintaani asti

kertoisin olleeni mikätahansa tähti
kertoisin kulkeneeni tulenkatkuisentien

ja sen tien päässä olisi kivi ja minun kalleista kallein nimeni:

AURA KANERVA NURMI

             Runonkertoja

























EPILOGI:


a wild Odile appeared!

1 kommentti: