lauantai 2. maaliskuuta 2013

Rakkaudenpettymyz

Tein tämän runon noin viikko sitten. Itsesäälissä ja surussa. Sen nimi oli rakkaudenpettymyzrunohelmilol.

Nyt ku luin sen uudestaan niin löysin siitä sittenkin jotakin kaunista jonka voisin kanssanne jakaa.
Ei täydellinen, ei kummoinen. Vain.


sinun surusi minä olen aiheuttanut
vain minä voin surussasi auttaa

108 runonlausuntakeikkaa
Helsingin kaupungin Vuoden Nuori 2007
lukiossa stipendi erinomaisesta kirjoittamisesta

Yli 2000 laadukasta runoa
ja yksi melkein täydellinen runokäsikirjoitus.

Kolme pitkää näytelmää vuosia sitten
kaksi maakuntateatterissa esitettyä
lukuisia lyhyitä pöytälaatikkonäytelmiä
satoja kohtauksia jossakin pinossa
kolmesti radiossa kihlatun kanssa
yksi lyhytdokumentti
merkittävä rooli televisiosarjassa
juttuja ilmaislehdessä
nimeä

sinnikkyyttä ja yritteiliäisyyttä
epäonnistumisia ja onnistumisia
kauneutta
vilpittömyyttä

herkkyyttä


sinun surusi minä olen aiheuttanut
vain minä voin surussasi auttaa



Lähettänyt klo

1 kommentti:

  1. Liisu2. maaliskuuta 2013 klo 9.42

    Minusta tämä runo on enemmän kuin "kummoinen", se on hyvä, rehellinen kuvaus tilanteessa, jonka varmaan moni on joutunut jossain muodossa kokemaan.

    Ensin ihmettelin noita yliviivauksia, mutta sitten huomasin, että ne kuuluvat asiaan. Miten paljon sanoja ja kokonaisia lauseita joutuu mielessään perumaan tilanteiden muuttuessa. Niin se vain on. Tavallaan yliviivaukset vastaavat tunteiden peittämistä ja yritystä unohtaa. Mutta toisaalta: eikö ole hyvä, jos on jotain kauniita muistoja. Myöhemmin niitä voi jo arvostaa.

    VastaaPoista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)