keskiviikko 17. huhtikuuta 2013
Viidentoista minuutin hiljaisuuden jälkeen
OJAT
ja niin sahalaitaiset metsät
ettei niihin ole menemistä
Kylän rajat kahdessa autossa
toinen lepää Markuksen pihassa
sitä valmistellaan kuulennolle
POJAT
kävelevät vastaan
vielä kasettisoittimet korvillaan
Täältä, vasen viittoo
kulkee tie vielä hevonvitunvitunvittuun
ja nyt me olemme -
Olen kaupunkilaistyttö.
En tiedä mitä vapaus on
hän tietää.
---
Bethlehem - Maunula
Tyhjä koti
kahden huoneen koti
aaveetkin karttavat!
kahden sammuneen tähden hotelli
Unelma jostakin jota ei ole
Ei koskaan syntynyt
---
Viimeistä kertaa vaihdetut lakanat
viimeistä kertaa vedetyt verhot
lasit käännetty kitalaki ylös, täytetty
Varjot pyydetty peremmälle
Ei viimeistä kertaa
---
Kumarran kynälleni ja se kirjoittaa. Kumarran kirjalleni; sanat tulevat
Kumarran illalle ja taivas kääntyy.
Sain Jumalalta lahjaksi nämä ajatukset ja sinä halveksit niitä.
---
Minua voisi luonnehtia juhlien viimeiseksi tulijaksi joka teeskentelee myöhästyneensä koska matka oli täynnä näille verrannollisia upeita kutsuja.
---
Luovuttamisen kiinnostavuus. Kadota kuin Enid Amerikkaan.
mutta amerikka ja mansikat ja dinerit, niistä enid pitää
täällä vain hukkuisin surun huopaan juuri kun luulin sen jalkoihini laskeneeni
täällä hiljainen kapakka jonka seinässä musta ja sykkivä ovi
---
Kävellyt 50 kilometriä moottoritien reunaa ja vasta nyt kyltti
jossa kehotetaan palaamaan kotiin!
Kävellyt viisikymmentätuhatta metriä
ja vasta nyt se soittaa!
Ja niin on yö
kutsuva matkamiestä.
---
Viidentoista minuutin hiljaisuuden jälkeen tulee oranssikaapuinen munkki ja kääntää kullattua ajan kelloa kaksi päivää taaksepäin ja me olemme yhä siinä
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti