Ajattelin aloittaa tälläisten lyhyiden ja omakohtaisten arvostelujen tekemisen. Koska olen tässä ostellut runokirjan jos toisenkin ja olen lukenut ne ja olen niistä jotain mieltä. Hyvässä ja pahassa. Tarkoitukseni eivät ole kaunaiset vaan hyväntahtoiset.
VESA HAAPALA: VANTAA
Vantaa - tuo kaikkien kulttuurien kukoistuksen kaupunki, tuo Pohjolan Mexico City, on saanut oman oodinsa taitavalta Haapalalta ja odotukseni olivat korkeat. Kansitekstissä ollaan lupaavia: " Peltoja, siltoja, lentokoneita / kilometritolkulla savilehtistä uomaa/ nivoja ja taivaanrannan mangroea."
Sitten mennäänkin. Eteeni tulee jotain vitun sistersiläisiä*, jotain ihmeen esiaikaisia raamattupiirejä, jotain akateemista flirttailua, jotain salaseuramaista jäynää, JOTAIN SETTIÄ (esim. kirjailijan lapsuus?), jotain vissiin Vantaan syntyhistoriasta joka ei kiinnosta ketään.
" (SISTERSILÄINEN) -- Hän ei tunne Aristoteleen kirjoituksia anagnorisiksesta/
hänen luostarissaan kynnetään ja kylvetään
luetaan Genesiksen kommentaaria/
ja selitystä neljään evankeliumiin -- "
"" ((SISTERSILÄINEN) nyt myös suluissa)
joka askeleella kauemmas pohjoissiiven klausuurista/
myös minun maitopisarani ja palmikkoni vaeltavat --"
" Ahne hengenkuvatus, höpötin huulet sammakon limassa:
´Ohola ja Oholiba, kaksi kylää on kaksi porttoa.´"
MITÄ VITTUU!
* Sisterssiläinen sääntökunta (Ordo cisterciensis) eli sisterssiläiset, on katolinen reformoitu sääntökunta, joka on perustettu vuonna 1098 Cîteaux'n apottiluostarin aloitettua toimintansa. Sääntökunnan perustaja oli Robert de Molesme (k. 1110), joka halusi noudattaa pyhän Benediktuksen sääntökunnan sääntöjä. - Wikipedia
Klausuuri?
Ohola ja Oholiba?
Matka nykypäivän Vantaalle?
Juho huutaa olkkarista: Ai Twisted-Sistersiläinen?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
voisko runous kuitenki olla se ainoa maailman osa-alue jossa voi käyttää semmosia sanoja joista ite tykkää? ei kai se mikään historiankirja ole vaan tosiaankin runokokoelma. (ja kyllä lukijaa kohtaan saa ottaa sivistävän asenteen.)
VastaaPoistaeli toi ei musta ollut mikään arvostelu vaan ininää, eikä kyllä vaikuta mitenkään "hyväntahtoiselta". olis huomattavasti helpompi ottaa vastaan jos jotenkin yrittäisit edes syventyä aiheesees.
Kamoon Erkka. Tää on vitsi! Tää on täyttä flarffia; tosin elävästä elämästä.
VastaaPoistaKyllä mun mielestä runokirjoistakin saa repiä huumoria ilman, että täytyisi teeskennellä jotenkin ymmärtäneensä ne.
Tänään saatiin muuten noi hienot Kuntarunokirjat! Niissä Vesa Haapala tykittää Vantaasta ihan hiton hyvää settiä! Eli siis Vesa, jos ikinä koskaan luet tätä: ARVOSTAN.
aura
jutellaan joskus, ara :)
VastaaPoistajoo mäkin sain faijalta eli fatsilta jo omat RUNOILIANVALITSEMISpainokseni. tosi hyvältä näyttää kirja! ihan kiva toi 3000 painoskin...
onnea!
Mun mielestä tällaista pikaista lähestymistä runouteen saisi olla enemmänkin. Ei se ole niin vakava aihe.
VastaaPoistaJotenkin tuosta arvostelupurkauksesta heijastuu hienosti sellainen tuttu ja arkinen runolukijuuden elämys, missä koko kirja lentää seinään, kun siinä on yksi sana tai yksi säe, joka kutittaa vastakarvaan. :D Me ollaan joko niin herkkiä esteettisesti tai janotaan ymmärtää joka ikinen ajatus, ettei paljastuttaisi tyhmiksi omissa silmissämme.
Lisää inhimillistä lukijakokemusta arvosteluihin!
Moi,
VastaaPoistahahahhaa, vähänkö repeilin, aivan mahtava toi Arlan avaus! (ja Juhon Twisted-Sistersiläinen...)
Runoista ei pitäisi koskaan kirjoittaa kieli keskellä suuta, mutta yleensä se vaan menee siihen, syystä jos toisesta. No onhan se Vantaa hienoa lyriikkaa, mutta aika boring...
En ollutkaan huomannut kommenttiasi. :)
VastaaPoistaJoo. Olen näissä - ja tulen olemaan - aika kärjistävä ja karikatyyrimäinen. Osoittaa musta hyvää huumorintajua, jos kestää nämä piikit.
Tosin musta tuntuu, että mun "arvostelut" ei oo kaukana siitä, mitä nykypäivänä siellä täällä kirjoitellaan. Joten tämän voi myös tulkita satiiriksi.
ARA