rohkeutta

Aura ensimmäisissä balleriinatöppösissään (löytyisipä edelleen jostain noin hienoja)

Auran töppöset nykyään. Parketilla kököttävät loppuunkuluneet balettitossut. Se on aina hyvä merkki.

Siitä on nyt muutama vuosi, kun aloitin baletin. Väliin mahtuu kuitenkin taukoja, lenkkeily-yrityksiä, suhteellisen pitkä kausi joogaa ja sitten taas baletin vaikea aloittaminen, joka on ollut - no, aina yhtä vaikeaa.
Tällä kertaa en aio lopettaa. En, en mistään hinnasta (paitsi korkeasta).
Tanssi on yksiä ainoita asioita jotka pitävät minut järjissäni ja jolloin tunnen olevani onnellinen ja määrätietoinen.

Muutenä mä olen kyllä surullinen. Ja totaalisen insane.

jokainen sekunti

     vedonlyönto taivaan ja helvetin välissä