Lisäyksiä irrationaalisten pelkojen listaan: versio 2.

VÄÄRIN SYNTYMISEN PELKO

Väärin syntymisen pelossa henkilö kokee jatkuvaa syyllisyyttä omasta vaikeasta syntymästään. Syyllisyydestä kärsiviä ovat tyypillisesti sellaiset henkilöt, jotka ovat syntyneet ennenaikaisesti, hätäsektiolla, napanuora on jäänyt kaulan ympärille, syntymä on aiheuttanut synnyttäjälle tai syntyneelle vamman, syntyneelle on annettu hätäkaste, synnytys on tapahtunut väärässä asennossa tai syntymää on kuvailtu vanhempien puolesta myöhemmin liian tarkasti, esimerkiksi hajujen tai ulosteen määrän kuvauksella. Väärin syntymisen pelosta kärsivä tuntee voimattomuutta ja pelkää epäonnistuvansa kaikessa elämässään, koska uskoo syntyneensä kirjaimellisesti "väärällä jalalla".

VUOSIKYMMENTEN PELKO

Vuosikymmenten pelosta kärsivä henkilö säikähtää pahanpäiväisesti, jos hän joutuu käsittelemään tai muistelemaan työssään tai vapaa-ajallaan vuosikymmeniä. Tämän on tulkittu johtuvan siitä, että henkilö pelkää jääneensä kaikesta vuosikymmenellään tapahtuneesta, ja sen tyypillisistä vaiheista paitsi. Yleensä tällainen henkilö opettelee pinnallisesti asioita menneisyydestään, esimerkiksi "60-luvun hippiliike" tai "90-luvun teknobileet, yökerho Kerma, Darude" tuntematta asioihin kuitenkaan mitään syvempää yhteyttä.

KÄTEISEN RAHAN PUUTTUMISEN PELKO

Käteisen rahan puutteen tunteesta voi muodostua vakava ahdistushäiriö, jossa henkilö haalii itselleen seteleitä ja kolikoita. joita kantaa mukanaan. Suomessa käteisen rahan puuttumisen pelko koki piikin Suomen siirtyessä EMU:n eli euron piiriin. Vanhasta markasta luopuminen aiheutti erityisesti keski-ikäisissä miehissä irrationaalista käyttäytymistä, jonka tyypillisimpiä piirteitä oli yleinen sekavuus, pankissa romahtaminen, käteisvarojen tolkuton hamstraaminen ja piilottaminen, kolikoista linnakkeiden rakenteleminen, verkossa pamflettien kirjoittaminen, salaliittoteorioiden kehittely, samanmielisten kanssa kohtaaminen, masennus, vakava nikkeliallergia, poliittinen liikehdintä, impulsiiviset vallankumousyritykset, mielenilmausten järjestäminen, kansallismielisyys ja fyysinen oirehdinta, jos käteistä ei ole. Käteisen puuttumisen pelon tulkitaan myös liittyvän jonkinasteisen kasvojen menetyksen kokemukseen ja ajatukseen hallinnan täydellisestä puutteesta.

KASVOJEN MUODOSTAMISEN PELKO

Kasvojen muodostamisen pelosta kärsivä muodostaa kasvonpiirteitä, kasvoja ja ilmeitä

kaikkialla: varjoista, huonekaluista, esineistä, kukista, tapeteista...

Kammo syntyy kokijallaan vasta, kun hän alkaa pitää toistuvia huomioitaan ahdistavana. Fobiasta kärsivä voi muuttua pakokauhuiseksi, jos samanlaisia "kasvoja" ilmaantuu monta yhtä aikaa; oireista kärsivä voi vaikka pyytää, että toinen henkilö peittäisi seinän ornamentin tai pitäisi kirkkaita valoja auki yötä päivää. Pahimmillaan pakokauhu voi muuttua psykoosiksi. Osaltaan internet ruokkii tätä ahdistusta, sillä verkossa on tarjolla paljon elottomien asioiden muodostamia inhimillisiä ja ilmeikkäitä "kasvokuvia", mutta pelkohäiriöstä kärsivä ei koe kuvia tarkoituksenmukaisen veikeinä, vaan todisteena jaetusta kyvystä pienen ihmisryhmän kanssa.

MARSHALL MATHERSIN PELKO

Marshall Mathersin pelko, tunnistettavammalta nimeltään emineminpelko, esiintyy erityisesti 1980-luvun lopussa ja 1990-alussa syntyneillä henkilöillä, jotka traumatisoituivat suositun räppäri Marshall Bruce Mathersin väkivaltaisista, homofoobisista ja naisvihamielisistä sanoituksista, hänen julkisesta aggressiivisesta esiintymisestään ja jopa löysistä vaatteista, joiden käyttö koettiin normienvastaisena. On mahdollista, että Eminemin synkät sanoitukset ja vahvat yhteiskunnalliset terveiset ovat aiheuttaneet musiikin kuuntelijassa käsittelemättömien traumojen aiheuttaman stressireaktion, jota on vahvistanut silloisen ympäristön positiivinen ja ennakkoluuloton asenne Eminemiä kohtaan. On myös epäilty, että monille nuorille hyppy hyväntuulisesta "ysäripopista", joita edustivat kenties parhaiten Spice Girls ja Backstreet Boys  yhtyeet, oli liian suuri.

PELKOJEN PELKO

Pelkojen pelko, eli se mitä kaikkein eniten pelkäät, tapahtuu -pelosta kärsivä henkilö pelkää pelkoa, ja koittaa kaikissa tilanteissa väkisin hillitä omia kauhuntunteitaan. Syntyy kierre: koiria pelkäävä ihminen pelkää alati enemmän koiria, koska "koira vainuaa ihmisen pelon ja muuttuu aggressiiviseksi".
Täten koiria pelkäävä ihminen alkaa myös pelätä omaa pelkoaan.

On havaittu, että ihmiset ja eläimet alkavat tuntea kauhua juuri sillä hetkellä, kun heille kerrotaan, että mitään hätää ei ole.

SYMBAALIEN PELKO

Symbaalien pelkoa on tiedetty esiintyvän vuosisatoja, ja sen esiintyvyys on aina ollut poikkeuksellisen tiheää esimerkiksi Aasiassa, jossa traditionaaliseen orkesterikokoonpanoon on  kuulunut yksi tai kaksi symbaalien soittajaa. Symbaalikammosta kärsivä herkistyy ajan myötä koville, yhtäkkisille äänille. Hoitamaton symbaalien pelko saattaa tiedostamattomana laukaista pakkoliikkeenomaista ja ennakoivaa hätkähtelyä ja kasvavaa vastenmielisyyttä muitakin soittimia kohtaan.Symbaalifobiaa ei voida luokitella samanlaiseksi kuin ilmapallopelkoa, sillä toistaiseksi symbaalikammoon ei olla liitetty ilmapallofobiaan yleisenä piirteenä tunnistettua seksuaalista latausta.

Povauksia vuodelle 2016 vuoden 2016 hiustrendeistä

Lavaruno-lavaruno.
Esiinnyin Uuden Vuoden yönä Lapinlahden sairaalabileissä ja viihdytin juhlakansaa povaamalla heille vuoden 2016 tapahtumia heidän juhlakampaustensa/hiustensa perusteella.

Jonkinlainen hassunhauska jatkumo vanhalle tukkarunolleni, jossa voi testata persoonaansa hiuskuontalonsa avulla. Kaikki tässä esitellyt kampaustyylit olen poiminut vuoden 2016 hiustrendeistä...

Tekstihän itsessään on vielä täydellisen hiomaton, sellaista perushuttua jota täältä Lorvista kyllä löytyy. Synkemmän kaman kanssa painiskelen toisaalla.

***

Kukapa ei rakastaisi klassista ranskalaista banaaninutturaa? Jos käytät tällaista vähemmän viimeisteltyä ja kenties solkimella koristeltua nutturaa, vuonna 2016 sinulle tapahtuu niin positiivisia kuin negatiivisiakin asioita.  =)
Koska tämän kampaustyylin ihmiset ovat nyt Saturnuksen vaikutuspiirissä, kannattaa ehdottomasti mennä kihloihin, mutta älä kosi itse, tai jos kosit, odottele vuoden loppuun asti kunnes se Tinder-tuttavuus ei enää näytäkään niin kovin vastenmieliseltä. Onhan se itse asiassa aika erikoinen veijari, tilaa vaatteensa ulkomaisilta nettisivuilta ja kaikkea, että mikset nyt kerrankin ottaisi riskiä ja kahden d-vitamiiniyliannostuskuurin ja kuuden apa ipu luomu bitter vehnä gluten free kotimainen -pienpanimoherkun piristävässä vaikutuksessa polvistuisi Kaislan lattialle ja sanoisi, että se raivostuttava runoilija tiesi mitä tuleman piti, että se runoilija tiesi paremmin kuin sinä, että tätä sinä haluat, tässä on kaikki, ota minut omaksesi nyt.

Vähän erilainen otsatukkaSinä erikoisuutta tavoitteleva ja keittiösaksia huonosti käyttävä pikku älykkö, olisiko sinun vihdoinkin aika kirjoittaa se Imagen artikkeli siitä ilmastokokouksesta loppuun. Ihan vaan pikku vinkkinä, älä aloita sitä kaksi päivää ennen deeällää niin kuin minä aloitan kaikki juttuni, äläkä lähde tipattomaan tai varsinkaan siihen uuteen vegaanihaasteeseen, se menee aivan päin persettä ja laitat vahingossa Instagramiin ruokapostauksen, jossa on gorgonzola-juustoa mutta vegan #hashtag. Lisäksi yksi vegaaninakki, siis yksi, maksaakin tyhjiöpakattuna kaupassa melkein kaksi euroa ja tarvitset niitä sinun lohtumaanantairuokaasi ainakin viisi.
Eipä siis liioitella heti alkuvuodesta, suosittelen, ettet tee äläkä usko itsestäsi yhtään mitään, juuri nyt on loistava aika maata kotisi lankkulattialla ja tutkia niitä menneen vuoden villakoiria, juuri nyt on hypättävä siitä oravanpyörästä jonka teeskentelit koko viime vuoden pyörineen niin vimmatusti että sait melkein kahden päivän burnoutin ennen kuin sitten lähdit katsomaan sitä uusinta Star Warsia.

Luonnollinen ja huoleton kampaus keskijakauksella (ns. "New Age")
Tämä ennustus ei sitten koske niitä, joilla on pelkästään luonnollinen ja huoleton kampaus, pysykää tähtikartalla. Kaikki huolettomia keskijakaus-kampauksia käyttävät saavat sen sijaan tärkeän ennustuksen, ehkä parhaimman, minkä kristallipallo on tähän mennessä minulle osoittanut: olet kerta kaikkiaan upean trendikäs, olet aallonharjalla, kaikki ympärilläsi sotkevat vessassa hiuksensa näyttääksesi juuri sinulta.
Sielusi on kuitenkin hiljainen etkä ylpisty tästä harvinaisesta sattumasta, lähdithän itse myöhässä näihin bileisiin ja jouduit viime tingassa avaamaan sen vinoon menneen pallonutturan ja selvittämään ne kauheat kiharat.
Avaa skumppapullo, oksenna vasta aamuyöllä, selviä tämäkin ilta käteisellä, katso tyhjää keittiötä laittamatta kattovaloja päälle, kuuntele tämäkin vuosi sitä vuoden 2011 biisiä, ole sittenkin nuori, pue päällesi paljon keltaista ja käytä kumisaappaita rohkeasti kaupungilla.

Matalalle kiinnitetty ponnari

Mitä matalammalle ponnari on sidottu, sitä rohkeammin ja avoimemmin esiinnyt vuonna 2016. Tämä joukkomme nopeiten humaltunut kampaus löytyy aamuyöstä, hänen ponnarinsa roikkuu juuri ja juuri hiuksissa, hän on avannut hiuksensa monta kertaa leipoessaan tänään ennen juhlia ja monta kertaa oksennettuaan, hän on ensi vuonna rohkea, rohkeampi kuin kukaan muu, hän on selvitellyt tänä vuonna itsensä kanssa juttuja ja siksi onkin tämä aika hurja känni päällä. Hän saa kuitenkin tinasta valettua suudelmia ja välttää kuin välttääkin Uuden Vuoden raketit ja Flow-festivaaleissa sitten yllättäen ne räkäkännit, koska onkin niin tottunut juomari.

Kerron tämän, kun kuitenkin aamulla hävettää se kun se tukka näytti niissä tägätyissä kuvissa niin tärveltyneeltä ja ärsytti se ponnarikin ranteessa. Ärsytti myös se, kun kaikki tuli jossain vaiheessa kysymään, että onks kaikki hyvin.
Hiuksen oma tekstuuri näkyy
Puhun teille, vauvahiuksisille, vähän kosteille, väljästi rasvaisille, vähän huonokuntoisille, oheneville, hallitsemattomille, takkuisille ja tekemättömille.
Ensi vuonna sama homma jatkuu.
Äiti soittaa taas ja kyselee apua tietokoneen kanssa. Kysyy samalla kuulumisia. Älä vastaa mitään, ohipuhuminen on aina teidän perheessä ollut trendi, mutta sieltä välistä on kyllä löydettävissä hyvin paljon rakkautta. Houkuttele se äiti soittamaan ihan itse sinne Verkkokauppaan ja kysymään siitä reitittimestä. Kysy, onko se itse vilkaissut ensin niitä viime vuoden verotietoja. Kysy, voisiko se ihan itse kokeilla sitä Ikean nojatuolia. Järjestä sille lokakuussa sen elämän suurimmat syntymäpäiväjuhlat, ja huomaa, kuinka teistä tulee vuosi vuodelta läheisempiä.
Haaveile reissusta Indonesiaan mutta löydä itsesi hänen parvekkeeltaan  ja mieti, kuinka ihanaa on sittenkin näin, saunanraikkaana katselemassa nukahtavaa Tapiolaa. Ehkä voit sittenkin yöpyä vierashuoneessa ja hurauttaa vanhan lapsuusajan Nintendon auki kun mutsi on jo nukahtanut.

Viiden euron ennustukset:
Lettikampaukset. Ne eivät ikinä poistu muodista. Niitä on niin kiva näperrellä hermostuksissaan kun tuijottaa ties monetta tuntia kirjoitelman ensimmäistä ja toista sanaa, jotka ovat "narratiivi" ja "yleisurheilussa".
Niin. 2016. Hemmetin futuristinen luku, kun ikkunasta näkee 1950-luvulla rakennetun rappapintaisen ja kosteutta hikoilevan kerrostalon, ja sieltä takaisin tuijottavan muijan.Kitaransoitto tai huuliharppu, uuden puhelimen kanssa on totuttelemista eikä ruutukaappaus-näppäintä löydy enää mistään. Vuonna 2016 kannattaa harkita sitä pankin vaihtoa, viimeistään siinä vaiheessa, kun Nordea lähettää kotiisi vieraan ihmisen tunnusluvut, Visa-electronin, vieraan kodin avaimet, ja lopulta vieras ihminen saapuu ovelle oman patjansa kanssa.

Metallinhohtoiset sävyt:Yksi uusi hyvä levy (ei suomalainen, ehkä fado) ja kesäduuni nuorten parissa. Muutto Ogeliin tai paikkaan, jonka ikkunasta näkyy junarata. Oivallus siitä, että kauniisti sisustettu koti ja kauniisti asetellut ikkunalaudan lasiesineet ja valokuvat ovatkin merkki sisäisestä rauhasta eivätkä elämän tapahtumaväljyydestä.

Kalju:Kutsu suurlähetystöön. Netin kantavuuden kanssa veemäisiä ongelmia pitkin vuotta. Varo lähtemästä liian kauas kalaan! Lähikauppa muuttaa pois, mutta Ärrältäkin saa maitoa. Mars tähtikartassa voi aiheuttaa joitakin parisuhdeongelmia, mutta niin lieviä, ettet itse varmaan edes huomaa niitä ennen kuin ne tulevat vuonna 2017 todella puheeksi.


Feikki polkkatukka (kyllä):Melkein polkkatukan mittaan leikatut hiukset tai kampaus, joka muistuttaa polkkatukkaa. Lisää harrastuksia. Lisää leivontaohjeita. Lisää lukuvinkkejä. Lisää lähimatkailua. Lisää villasukkia. Lisää kynttilöitä. Lisää appseja. Lisää healing kiviä. Lisää runojen kirjoittamista. Lisää ystävien näkemistä. Lisää sellaista tekemistä, joka voisi sysätä tieltään mieleen ladotun kuorman.

Kissojen yö Korkeasaaren vanhalla paviljongilla oli HPC:n puolelta success.
Tämän virallisempia kuvia en ottanut. Kesyttömille kiitos!
Ps. olen puhki.

Pelon kukat

Seuraavaksi esittelen lääketieteessä vielä tunnistamattomien irrationaalisten pelkojen listan täydennyksen. Esittelen myös niiden kukkaterapiassa hyödynnetyt symbolit.

Nämä tutkitut, tunnustetut ja olemassaolevat pelot voivat tiedostamattomana ja hoitamattomana haitata merkittävästi kokijansa elämää. J.Bachin kukkaterapiasta on joidenkin arvioiden mukaan saatu merkittävintä hyötyä oireiden pehmeässä ja järjestelmällisessä kitkemisessä.

SYMBAALIEN PELKO
Tinniens phobia
Symboli: Calendula (kehäkukka)

Symbaalien pelkoa on tiedetty esiintyvän vuosisatoja, ja sen esiintyvyys on aina ollut poikkeuksellisen tiheää esimerkiksi Aasiassa, jossa traditionaaliseen orkesterikokoonpanoon on  kuulunut yksi tai kaksi symbaalien soittajaa. Symbaalikammosta kärsivä herkistyy ajan myötä koville, yhtäkkisille äänille. Hoitamaton symbaalien pelko saattaa tiedostamattomana laukaista pakkoliikkeenomaista ja ennakoivaa hätkähtelyä ja kasvavaa vastenmielisyyttä muitakin soittimia kohtaan.
Tutkimusten perusteella symbaalin poikkeuksellisen pitkä ääniaalto koetaan vanhemmiten alakuloa tuottavana, kun taas nuorempana symbaalin ääni koetaan sitä miellyttävämpänä, mitä terveempi ja nuorempi korvan tuntohermojärjestelmä on. Tuloksia saatiin, kun kolmevuotiaita lapsia laitettiin samaan huoneeseen yli 50-vuotiaiden kanssa ja osallistujille jaettiin kattilan kansia. Nuorempien osallistujien stressinaste laski sitä mukaa, mitä huumaavampi meteli huoneessa oli, kun taas vanhemman tutkimusväen kokemukset olivat päinvastaisia.
Symbaalifobiaa ei voida luokitella samanlaiseksi kuin ilmapallopelko (balloon phobia), sillä toistaiseksi symbaalikammoon ei olla liitetty ilmapallofobiaan yleisenä piirteenä tunnistettua seksuaalista latausta.

KASVOJEN MUODOSTAMISEN PELKO
Faces ubique auxilium phobia
Symboli: Helantius (auringonkukka)

Kasvojen muodostamisen pelosta kärsivä muodostaa kasvonpiirteitä, kasvoja ja ilmeitä

kaikkialla: varjoista, huonekaluista, esineistä, kukista, tapeteista...

Auringonkukka-armeija

Kammo syntyy kokijallaan vasta, kun hän alkaa pitää toistuvia huomioitaan ahdistavana. Fobiasta kärsivä voi muuttua pakokauhuiseksi, jos samanlaisia "kasvoja" ilmaantuu monta yhtä aikaa; oireista kärsivä voi vaikka pyytää, että toinen henkilö peittäisi seinän ornamentin tai pitäisi kirkkaita valoja auki yötä päivää. Pahimmillaan pakokauhu voi muuttua psykoosiksi. Tässä tilassa psykoosipotilas esimerkiksi luulee, että järjestäytynyt armeija seuraa häntä. Osaltaan internet ruokkii tätä ahdistusta, sillä verkossa on tarjolla paljon elottomien asioiden muodostamia inhimillisiä ja ilmeikkäitä "kasvokuvia" tarjolla, mutta pelkohäiriöstä kärsivä ei koe kuvia tarkoituksenmukaisen veikeinä, vaan todisteena jaetusta kyvystä pienen ihmisryhmän kanssa.

Linkkejä: http://www.huffingtonpost.com/2013/05/01/homes-that-look-like-faces_n_3179826.html
http://pulptastic.com/16-flowers-that-look-like-something-else/

KÄTEISEN RAHAN PUUTTUMISEN PELKO
Uncle Donald phobia
Symboli: Rosa (ruusu)Käteisen rahan puutteen tunteesta voi muodostua vakava ahdistushäiriö, jossa henkilö haalii itselleen seteleitä ja kolikoita. joita kantaa mukanaan. Suomessa käteisen rahan puuttumisen pelko koki piikin Suomen siirtyessä EMU:n eli euron piiriin. Vanhasta markasta luopuminen aiheutti tihenevästi erityisesti keski-ikäisissä miehissä irrationaalista käyttäytymistä, jonka tyypillisimpiä piirteitä oli yleinen sekavuus, pankissa romahtaminen, käteisvarojen tolkuton hamstraaminen ja piilottaminen, kolikoista linnakkeiden rakenteleminen, verkossa pamflettien kirjoittaminen, salaliittoteorioiden kehittely, samanmielisten kanssa kohtaaminen, masennus, vakava nikkeliallergia ympäri kehoa (rahassa uimisen oletettu mahdollisuus), poliittinen liikehdintä, impulsiiviset vallankumousyritykset, mielenilmausten järjestäminen, kansallismielisyys ja fyysinen oirehdinta, jos käteistä ei ole. Käteisen puuttumisen pelon tulkitaan myös liittyvän jonkinasteisen kasvojen menetyksen kokemukseen ja ajatukseen hallinnan täydellisestä puutteesta. Ajatus pelkällä kortilla maksamisesta saa pelosta kärsivän vainoharhaiseksi ja suhteellisuudentajuttomaksi.Tähän asti käteisen puuttumisen pelkoa on J. Bachin kukkaterapiassa hoidettu tuoksuvilla ruusukylvyillä. Menetelmän tulokset ovat vaihtelevia.

Ruusu

VÄÄRIN SYNTYMISEN PELKO

Nativiate virginia mortem phobiaSymboli: Parthenocissus (villiviini)


Väärin syntymisen pelossa henkilö kokee jo ahdistushäiriöksi tai pelkohäiriöksi luokiteltavaa jatkuvaa syyllisyyttä omasta vaikeasta syntymästään. Syyllisyydestä kärsiviä ovat tyypillisesti sellaiset henkilöt, jotka ovat syntyneet ennenaikaisesti, hätäsektiolla, napanuora on jäänyt kaulan ympärille, syntymä on aiheuttanut synnyttäjälle tai syntyneelle vamman, syntyneelle on annettu hätäkaste, synnytys on tapahtunut väärässä asennossa tai syntymää on kuvailtu vanhempien puolesta myöhemmin liian tarkasti, esimerkiksi hajujen tai ulosteen määrän kuvauksella. Väärin syntymisen pelosta kärsivä tuntee voimattomuutta, koska uskoo syntyneensä kirjaimellisesti "väärällä jalalla". Henkilöllä on vahva usko siihen, ettei hän pärjää elämässä, koska ei osaa toimia vaistonvaraisesti tai toimii sen sijaan huomaamattaan vastoin luontoa. J. Bachin kukkaterapia suosittelee hoidoksi säännönmukaista narsissikukilla nenään tuhnuttelua, vertaistukea tai asumispaikan valitsemista villiviiniesiintymän mukaan, joka luo henkilölle tunteen vahvoista ja suojelevista rakenteista ympärillä.

Villiviini

MARSHALL MATHERSIN PELKO

Serra serrae phobia
Symboli: Papaver (unikko)

Marshall Mathersin pelko, tunnistettavammalta nimeltään emineminpelko, esiintyy erityisesti 1980-luvun lopussa ja 1990-alussa syntyneillä henkilöillä, jotka traumatisoituivat suositun räppäri Marshall Bruce Mathersin väkivaltaisista, homovastaisista ja naisvihamielisistä sanoituksista, hänen julkisesta aggressiivisesta esiintymisestään ja jopa löysistä vaatteista, joiden käyttö koettiin normienvastaisena. Myös synkät levynkannet ja transsiin houkuttelevat taustabiitit, joita erityisesti 2000-luvun alussa oli mahdotonta olla huomioimatta, koettiin painavan loukkaavana ja järkyttävänä.
On mahdollista, että Eminemin synkät sanoitukset ja vahvat yhteiskunnalliset terveiset ovat aiheuttanet musiikin kuuntelijassa käsittelemättömien traumojen aiheuttaman stressireaktion, jota on vahvistanut silloisen ympäristön positiivinen ja ennakkoluuloton asenne julkisuuden hahmoa ja hänen musiikkian kohtaan. On myös epäilty, että monille nuorille hyppy hyväntuulisesta "ysäripopista", joita edustivat kenties parhaiten Spice Girls ja Backstreet Boys  yhtyeet, oli liian suuri.
Kuilu Wannabesta ja Backstreet backistä Slim Shady -kappaleen kaunistelemattomaan todellisuuteen aiheutti todistetusti jo omana aikanaan keskustelua.
Yleisen ilmapiirin ollessa laulaja-lauluntekijä Marshall Mathersille suosiollinen, on ollut kenties haastavaa tunnistaa inhon reaktioita tai negatiivisia tuntemuksia. Tällaiset tuntemukset ovat aiheuttaneet kokijassaan myös yllättävää käyttäytymistä, kun musiikkia vastustanut ja turmeltuneena pitänyt onkin yhtäkkiä alkanut omaksua salaa hyljeksimänsä tähden ajatusmalleja. Tämä on aiheuttanut esimerkiksi suurentunutta tarvetta leikkiä moottorisahalla ja kuljettaa terä mahdollisimman lähelle omaa haaroväliä tai sormia. Tämäntyyppisen fobian on epäilty johtuvan myös vahvasta ulkopuolisuuden tunteesta tai poikkeuksellisen varhain kehittyneestä identiteetistä. Hoitamattomana Marshall Mathers-pelko on aiheuttanut henkilölle ristiriitaisuutta esimerkiksi suhteessa feminismiin. Esimerkiksi nuoret naishenkilöt ovat kertoneet kuuntelevansa Eminemiä itkien ja pitävänsä hänen levyjensä koskettelemista syntinä.
Marshall Mathers-pelosta kärsiville on ensisijaisesti suositeltu psykonalyysiä, ja sen lisääntyntyminen on myös huomioitu KELA:n päätösperusteissa. Kukkaterapia on hyvä ottaa jo hoidon alkuvaiheessa mukaan mukaan hoitoon. Suositellut uutteet: nokkonen, raparperi, riittävä määrä jauhettuja unikonsiemeniä.

VUOSIKYMMENTEN PELKO

Centuria anno annoe annoyance phobia
Symboli: Lilium (lilja)
Vuosikymmenten pelosta kärsivä henkilö säikähtää pahanpäiväisesti, jos hän joutuu käsittelemään tai muistelemaan työssään tai vapaa-ajallaan vuosikymmeniä. Tämän on tulkittu johtuvan siitä, että henkilö pelkää jääneensä kaikesta vuosikymmenellään tapahtuneesta, ja sen tyypillisistä vaiheista paitsi. Yleensä tällainen henkilö opettelee pinnallisesti asioita menneisyydestään, esimerkiksi "60-luvun hippiliike" tai "90-luvun teknobileet, yökerho Kerma, Darude" tuntematta asioihin kuitenkaan mitään syvempää yhteyttä. Henkilö, joka on elänyt jonkun merkittävän ajanjakson läpi tai aikana ja kauhistuu sen toteamisesta, ei joko halua muistaa tapahtumia ajanjaksolta tai ei kokenut samaistuvansa kyseisen ajan elämään ja tuntee täten syvää häpeää ja ulkopuolisuutta. Vuosikymmenten pelko rinnastetaan yleensä elämättömyyden pelkoon (vitam vitae phobia) tai vanhenemisen pelkoon (facies pendo phobia).

Lilja

Helsinki Poetry Connection järjestää runotyöpajoja

Tämä fantastinen kuva on Kevin Pollardin ottama.

Hei.

Helsinki Poetry Connection järjestää suurenmoisia lavarunotyöpajoja.
Meiltä on mahdollisuus tilata kaikenlaisiin tilaisuuksiin esiintyvän runouden kursseja ja lyhyempiä pajoja. Olemme järjestäneet myös räp- ja spoken word -työpajoja, vierailleet vanhainkodeissa, kouluissa, vankilassa, festivaaleilla...

Runouden esittäminen on intiimi tapahtuma. Olen esimerkiksi itse opettaessani keskittynyt esilläolon kokemukseen. Toisten edessä seisominen saattaa useammalle ihmiselle olla hankala ja epämiellyttävä kokemus, ja sitä se on ollut myös minulle. Olemme ryhmissä purkaneet tätä ja sen lisäksi harjoitelleet muutamia kikkoja esiintymisjännityksen purkamiseen ja esittämisen automaattiseen parantumiseen.
Olen itse auttanut kirjoittajaa etsimään omaa herkkyyttään ilmaisussa ja kirjoittamisessa ilman, että esiintymisestä tulisi väkinäistä tai liian harjoitellun oloista. Kuulun myös itse siihen koulukuntaan joka näkee kaikenlaisen tekstin esittämisessä ainutlaatuista potentiaalia.
Tämä on ihmeellinen laji ja omasta puolestani haluaisin levittää sen synnyttämää iloa kaikkialle.

Sen lisäksi siis, että tarjoamme esiintyjiä ja tapahtumatuottamista, on meillä myös runsaasti kokemusta opetus- ja ohjaustyöstä. En ole ahne, ja voin vihjatakin tässä, että olen saanut tänä vuonna pienen apurahan, jonka siivin voimme myös joitakin paketteja tarjota erittäin huokealla. Ota meihin yhteyttä sähköpostini aura.kanerva@gmail.com tai helsinkipoetryconnection@gmail.com kautta, niin voimme räätälöidä sopivan pajan tai kurssin.

Tulevia tapahtumia

Sain kunniakseni päätoimittaa vuotta 2014 käsittelevän Nuoren Voiman runousnumeron ja myös tuomaroida Debytoi runoilijana -kilpailua. Lehti julkaistaan piakkoin Cafe Mascotin Poetry Jam -illassa. Olette kaikki lämpimästi tervetulleita muun muassa kuuntelemaan debytanttien voittotekstejä. Ilta järjestetään 21.5 kello 19.00 alkaen. Säkenöivä dj Fiona Timantti aloittaa soiton jo kuudelta. (Molemmat Poetry Jam -julisteet: Pia Pettersson.)

Tätä ennen Järvenpäässä järjestetään 13.5 kuvataidetta ja runoutta yhdistävä näyttely Uuno-baarissa. Taideteokset ovat baarissa nähtävillä pitkälle kesään. Olen kirjoittanut tekstejä niin kuvataiteilija Anna-Maija Rissasen kuin Heli Tiensuunkin töihin, joista jälkimmäinen on myös luonut tapahtuman julisteen.

Tämän viikon perjantaina matkustan Tampereelle Annikin runofestivaaleilla järjestettävän yllätysesityksen harjoituksiin. Keikka on Annikilla ensimmäiseni ja ylipäätään ensimmäinen vierailuni kyseisillä festivaaleilla. Olen kuullut Annikin puutalokortteleissa järjestettävistä festivaaleista paljon houkuttelevia legendoja... lisäksi projekti, joka on nyt valmisteilla, on kiinnostava, haastava, ja todella, todella erilainen kaikkeen aiempaan tekemääni verrattuna.

Alkuvuodesta kävin Willie Männikkölahden kutsumana Jyväskylän Vakiopaineessa Human Poetry City -lavarunoillassa. Vaikka Vakiopaine on Suomen paras baari ja puitteet olivat täydelliset, vaikeutti joidenkin paikallisten esiintyjien nihkeä käytös jonkin verran viihtymistä. Takahuoneessa ei tervehditty ja sain osakseni lähinnä mulkoiluja. En tiennyt, mistä se täsmälleen johtui, käyttäydyinkö itse arrogantisti vai oliko helsinkiläisyyteni tai lavarunotaustani syy jäätävään käytökseen. Jos me HPC:ssa syyllistymme samanlaiseen kohteluun vieraspaikkakuntalaisia kohtaan, siitä tulee puhua ja siitä on oikeutta saada sapiskaa.
Valitus sikseen. Noin muuten Vakkarin tapahtuma oli jälleen kerran moitteeton, hulppea!

Kesällä starttaa tietysti eräs kaikkein sympaattisimmista runoklubisarjoista, joita tiedän. HPC järjestää kesä-heinäkuun aikana kolme erillistä runopuistoklubia, joihin kaikki ovat tervetulleita esittämään omaa runouttaan tai loikoilemaan nurmelle mahtavan viinipullon kanssa ja nauttimaan runoudesta. Myös Kiiski Open Mic -runoklubi rullaa kuukausittain läpi kevään: aikatauluista tiedotetaan blogissamme hkipoetryconnection.blogspot.com. Kansainvälisten Word-festivaalienkin suunnittelu on tällä hetkellä täydessä käynnissä, ja saimme työryhmämme kanssa valtavan määrän luettavaksemme erittäin kiinnostavia esitystarjouksia.
Helsinki Poetry Connectionin komppania esiintyy heinäkuun alussa myös toistamiseen Kajaanin Runoviikoilla plus lukuisissa muissa tapahtumissa ja projekteissa.

Kaikesta ympärilläni tapahtuvasta muistan olla kiitollinen. Tuntuu siltä, että tekeminen vain kasvattaa nälkää, runouteen en kyllästy ikinä.

Päivitystä

Kuva: Aleksis Salusjärvi

Hei, olen Aura Nurmi, olen lavarunoilija ja runoilija. Käytin internetissä joskus nimiyhdistelmää Aura Kanerva jottei minua niin helposti löydettäisi mutta nyt minulla ei ole enää minkäänlaista tarvetta piilotella itseäni. Osa satunnaisista lukijoistani ei varmaan yhtään tiedä, kuka olen, ja ajattelinkin, että voisin tässä hiukan esitellä itseäni ja samalla pohtia sitä, miksi vielä kirjoitan tätä blogia.

Olen kirjoittanut Lorviin toistaiseksi ja pääasiassa saadakseni helposti omat, hiukan valmiimmat runoluonnokseni käsiini helposti älypuhelimellani bloggerin kautta, jotta voisin siirtää ne muistikirjaani, ja sitten, niin, esittää ne. Ne löytyvät täältä helpommin kuin vaikkapa pilvipalveluista tai sähköpostien liitteistä. Kyllä, todellisuus on juuri näin lattea, ja nyt olen ajatellut, että voisin hieman muuttaa ankeita tapojani ja elävöittää blogiani.

Helsinki Poetry Connectionin tuoreena puheenjohtajana koen suorastaan velvollisuudekseni kertoa rikkaasta lavarunokulttuuristamme ja levittää noin muutenkin runouden sanomaa. Reportaasien teko ei kuitenkaan välttämättä kuulu vahvuuksiini, ja niitä on tehtaillut esimerkiksi eräs Luutii-kirjallisuusblogi jo mainiosti. (Kuinka voisin edes kirjoittaa raportteja tilaisuuksista, joiden järjestämiseen yleensä vähintään välillisesti osallistun?)
Kaikenlaista kommentointia nykypäivän kirjallisuudesta olen pyrkinyt välttämään, mikä on hiukan surullista, vaikka jo esimerkiksi Tanssiva Karhu -kilpailuiden tuomarit ovat jo kaksi vuotta peräkkäin suorastaan kerjänneet niitä.
Meillä Helsinki Poetry Connectionissa on kuitenkin sellainen tekemisen hegemonia, emme ole turhan kiinnostuneita ympärillä käytävästä keskustelusta vaan pyrimme konkreettisesti tekemään asioita runouden hyväksi. Järjestämme tiuhaan kulttuuritapahtumia ja kaiken saamamme apurahan tai muun tulon käytämme lyhentämättömänä runoilijijoiden esiintymispalkkioihin.

 Lorvissa on kyllä muutamia vuosien takaisia impulsiivisia ja keskenkasvuisia kannanottoja. Tänä päivänä en olisi enää meuhkannut samalla tavalla Janne Kortteisen Paljain jaloin palavassa punaviinimarjapensaassa -teoksesta, jolla on ansionsa ja paikkansa nykyrunoudessa. Silloin otin teoksen kuitenkin vastaan samanlaisella kiihkeydellä ja vilpittömyydellä kuin kirjoittaja maailmansa itse: puolustin verisesti teoksessa loukattuja tahoja ja pidin kirjaa kaksinaismoralistisena. Tekisin sen tänäänkin, mutta perustellummin. Toisaalta, olen täysin tanskalaisen runoilijan, Yahya Hassanin teoksen Yahya Hassan pauloissa, jossa hän kertaa riipivän suorasti elämäänsä nuorisorikollisena ja isänsä tyrannisoiman perheen ählämikakruna. Teoksessa Hassan ei säästä ketään, ei itseään eikä perhettään, eikä esimerkiksi kirjoittamisen opettajaansa, jonka kanssa hänellä oli alaikäisenä suhde. Toisin sanoen, nautin suorasta ja lokaavasta taiteesta, kunhan lika ei osu minuun!

Omilla kyseenalaisilla runoillani minulla on "turvasamata" esiintymislavalla. En pelkää esittää rajua kamaa, mutta pelkään julkaista ja jopa lähtökohtaisesti kirjoittaa niitä, vaikka yksi poeettisia lähtökohtiani onkin aina ollut puhuttelevuus ja kantaaottavuus. Paperi tuntuu yhä pyhältä paikalta jossa täytyy hattu ottaa päästä. Toista se on vaikka lavalla, jossa totisesti käyn kokeilemassa kaikenlaista tavaraa: avomikin vapaus ja luonnoskulttuuri itse asiassa on tehnyt teksteistäni parempia, vaikka voisi kuvitella, että päästän itseni juuri siellä helpommalla. Kirjoitan avomikkiin keskimääräistä parempaa tekstiä, sillä jännitys on tiessään ja sieluuni on tarttunut yhdessä tekemisen iloa.
Täällä blogissa sensuroin itse asiassa itseäni kaikkein ahkerimmin, sillä blogi on eräänlainen käyntikorttini julkiseen keskusteluun. Olen päätynyt siksi julkaisemaan täällä vain runojani, koska ne ovat niin tulkinnanvaraisia, en esimerkiksi julkaise mitään, minkä koen tippaakaan loukkaavaksi. Toisaalta, juuri tämä mahdollisen loukkaamisen pelko on tehnyt minusta pehmeän ja pelkurimaisen kirjoittajan julkaisijan. Runouden tehtävävä on kohdallani jalkautua niiden tunteiden pariin, jonne en haluaisi mistään hinnasta enää päätyä. Taiteen kautta voin turvallisesti käsitellä menetyksen, kuoleman, väkivallanteon, toiseuden, yksinäisyyden ja epäonnistumisen kokemuksia. Muun muassa. Arkailen kuitenkin sellaisten tekstien julkaisemista, mikä on tavattoman normaalia.
                Lavarunoudesta on vallalla kivan ja helpon harrastuksen kuva. Harrastus jossa jokaista tekijää juhlitaan riippumatta tekstin tai esityksen tasosta, Käsitys on väärä. Lava on kova ja säälimätön paikka. Esiintymisen tekoa, sitä, että uskaltaa nousta muiden eteen, kiitetään ja kunnioitetaan, mutta ei vastaanottajille ole ollenkaan sama, mitä siellä lavalla tapahtuu. Kaikki, jotka ovat kehittyneet juuri lavan armottomuudesta, tietävät asian todeksi. Olen nimenomaan lavalle pakottautunut ylivoimaiselta tuntuneiden tekstieni kanssa, vaikka olen pohjimmiltani arka ihminen eikä julkinen esiintyminen tunnu luontaiselta. Olen käynyt läpi kaikki tunteiden skaalat pelosta ja häpeästä, itseinhosta ja vihasta aina onnistumiseen, tyyneyteen ja juuri niihin yhteisöllisyyden kivoihin kokemuksiin saakka. Eikä lava ei ole vain traumojen käsittelyä varten, se on kunnianhimoisen taiteen tekemisen paikka.

Joten, mihin vielä tarvitsen tätä vanhaa ja kapista blogia, jos koen taiteellisen täyttymykseni ihmisten parissa ja runoklubeilla? Jos unohdetaan runojen täältä löytämisen vaivattomuus, haluaisin tietysti vieläkin kirjoittaa tekstiä, joka olisi nimenomaan "luettavaksi tarkoitettua" vaikka en suoraan sanottuna uskokaan tuollaisiin rajoituksiin. Kertoo varmaan paljon runoklubien nykyisestä määrästä pääkaupunkiseudulla, jos on helpompi ja nopeampi esittää ne avomikissä kuin päivittää niitä tänne blogiin. Toisaalta haluan myös säilyttää väylän sellaisiin kirjoittajiin ja lukijoihin, jotka eivät käy klubeilla, ja haluan myös itsekin osallistua runo- ja kirjallisuusblogien lukemiseen ja tekemiseen. Blogini lukulistakin vaatii päivittämistä. Ja ehkä kolmanneksi, haluaisin tietysti blogini kautta auttaa ihmisiä löytämään runouden, niin runoklubimme kuin pelkästään kirjoitetun runouden. Tyylini on konstailematon, en yritä esittää itseäni suurempaa ja sivistyneempää, haluaisin vain jollakin luonnollisella tavalla tutustuttaa ihmisiä taidelajiin, joka täyttää sydämeni valolla.